Siirry pääsisältöön

Oho eiku.

Eräs kaunis elokuinen päivä alkaa jo taittua iltaan. Aurinko luo viimeisiä säteitään kaupungin yli. Se heittää niiden rippeet tuomiokirkon tornia sivuten pikkuiseen lähiöön kaupungin laitamilla saaden sen yleensä niin rumat betonikolossitalot näyttämään...no, jokseenkin siedettäviltä. Näitä valonsäteitä kurkistelee myös erään koivun osittain varjostaman ylimmän kerroksen ikkunasta sisään. Sisälle pyrkiessään suurin osa niistä joutuu pettymään; eräs banaanikärpäsrouva on nimittäin tuonut kaikki omaisensa ja ystävänsä ja kumminkaimansa ja naapurinsa juuri tälle nimenomaiselle ikkunalle juhlimaan, eivätkä sädeparat onnistu niitä läpäisemään. Muutavat niistä onnistuvat kuitenkin kurkistamaan kärpäsmeren lomasta sisälle tähän kahdeksannen kerroksen asuntoon numero satakaksikymmentäneljä.

Sisällä asunnossa, punaisella kankaalla verhotussa ei-niin-prameassa, mutta mukavassa ja kotoisassa nojatuolissa istuskelee epämääräisen näköinen olento. Tuo olento lehteilee käsissään olevaa romaania lasittunut katse silmissään. Olennon yläpuolelle, aivan Muumein koristellun purnukan kylkeen ilmestyy ajatuskupla. Se vilisee lehtipihvejä, sienimuhennoksia, ruisvarrasleipiä, pekonisalaatteja ja maapähkinävoipatonkeja, mutta tyhjentyy sitten äkisti. Olennon silmät etsiytyvät nurkassa jääkaapin vieressä nököttävään pöytään, jonka pinnalla näkkileivänmurut tanssivat yhdessä risotonjämien kanssa.

Valonsäteet supattavat ikkunalla, saavat olennon analysoitua. Lajintunnistus on varma: olento kuuluu mahamöyriäisten heimoon (lat. vadsamus curnimus), noihin opiskelijoiksikin kutsuttuihin mönkiäisiin, joita kaupungeissa yleisesti esiintyy runsain määrin. Supina keskeytyy, kun olennon ajatuskupla täyttyy jälleen. Nyt se vilisee suklaalastuin ja pienten sateenvarjoin koristeltuja kermajäätelöannoksia, suklaakonvehteja, suklaarouheleivoksia, (suklaa)mutakakkuja ja suklaapikkuleipälajitelmia, kunnes pysähtyy yhteen ajatukseen. Valonsäteet huokaisevat ihastuksesta. Kuplan täyttää jokin suuri ja ruskea. Kuva tarkentuu ja paljastuu jättiläismäiseksi kermavaahdolla ja mansikoilla kuorrutetuksi suklaakeksiksi. Olento ajatuskuplan alla sulkee silmänsä, mutta kuva keksistä ei katoa, päinvastoin se terävöityy ja laajenee täyttäen koko huoneen. Kangasnojatuoli keinahtaa pysyen vain vaivoin pystyssä - silmänräpäyksessä olento sen päältä on kadonnut valonsäteiden ulottumattomiin.

Ikkunalla supatus jatkuu. Malttamattomina valonsäteet kurkkivat sisään kuka milläkin konstilla banaanikärpäsiä tieltään tönien - halu nähdä tuo kummallinen olento vielä kerran on valtava. Toive toteutuu, sillä pian olento ilmestyy ikkunalle jotain tutunnäköistä käsissään kantaen...


Ohohups. Piti vain sanomani, että yks ilta teki mieli keksiä. Tätä ideaa täytyy joskus kehittää oikeasti sokeriseksi ja suklaiseksi ja kermaiseksi versioksi, joskin sanoa täytyy, että maistui tämä näinkin, aah, aika hirrveen hyvälle! Nyt kaikki pienet tytöntylleröt ja pojanpallerot valppaina: kannattaa sitten joskus isona isompana olla opiskelija, ne syö iltapalaksi jättimäisiä kaakaokaurakeksejä! Valmista tulee näin:

1. Sulata nokare rasvaa.
2. Sekoita joukkoon reilusti tummaa kaakaojauhetta.
3. Lisää ropsaus kaurahiutaleita ja toinen mokoma vehnäjauhoja.
4. Turauta joukkoon hinajaa.
5. Jatka pikkiriikisellä maitotilkalla, jos tarve vaatii.
6. Kaada pannulle tilkka öljyä.
7. Taputtele taikinaklöntti litteähköksi ja paista molemmin puolin kauniin ruskeaksi.
8. Nauti turkkilaisen jogurtin, hunajan ja mansikoiden kera.


Muotopuolius on plussaa!

P.s. Sivuroolissa tänään (ja eilen ja toissapäivänä ja huomenna ja ylihuomenna):

 ...

Kommentit

  1. Kiitos!! Sieluni silmin näin vadsamus curnimuksen ajaduskublineen. Kuulostaa siltä, että siellä on kaikki kohillaan, aurinkoa ja suklaata. :) Noista sivuroolin esittäjistä en niin välitä, mistä ihmeestä tuommonen määrä?
    kisko(n)

    VastaaPoista
  2. Eikä sua..!:D Nymmää jassan alkaa puunaan paikkoja (kera sukulaatin) ni piäsee illalla muuttaan lopullisesti. Perustapa semmone opiskelijaloki, täälä ainaki ois pari innokasta lukijaa, elemoaki naaratti.:)
    ps. vietävä ku helpon olonen keksiohoje...

    VastaaPoista
  3. Justihinsa illalla mietin että mitenhän siellä pärjäillään, näköjään ihan makoisasti. :)Toivon jatkossa sinne rauhallisehkoja koti-iltoja, jos lokin lukijat saa niiden tuloksena päiväksi tai pariksi mahtavan muikistuksen naamalle! Päivän Pirkassa tais olla ohje kutsumattomien iltakylävieraiden poistamiseen: laita kupin pohjalle hedelmäpaloja. Kelmuta se Elmulla ja pistele kelmuun pieniä reikiä. Kutsumattomat vieraat pääsevät kuppiin mutta eivät enää sieltä pois. Kupin ja reikien koko pitää tietenkin suhteuttaa vieraiden ulkoisiin mittoihin..
    Lisää kublahduksia odotellen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman parhaat kahvikehrät

Kahavikeheriä! Näiden kahvikehrien ohje on äidin reseptivihosta parin vuosikymmenen takaa. Ohje on lyijykynällä ruutupaperille kirjoitettu, haalistunut ja käytetyn näköinen, päivätty toukokuulle 1980. Äidin kahvikehräthän on tietysti omasta mielestä maailman parhaita. Yks kesälomapäivä otin härkää sarvista ja kokeilin iteki niiden tekoa. Ihan kahvikehrän makuisia ja näköisiä niistä tulikin. Resepti on pakko laittaa blogiin jakoon ja itselle talteen. Alkuperäisen kellastuneen, jauhotahraisen ohjelappusen vois vaikka kehystää keittiötauluksi ja ripustaa arvoiselleen paikalle. ;)  Maailman parhaat kahvikehrät (n.30 kpl) 150 g margariinia 6 dl vehnäjauhoja 1dl maitoa 50 g hiivaa 2 kananmunaa 2 rkl sokeria Täyte 100 g tomusokeria (pölysokeria niinku ohje sanoo) 100 g margariinia 3 tl vaniljasokeria voiteluun kananmuna päälle raesokeria Nypi margariini ja vehnäjauho muruksi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Kaada seos murun sekaan. Lisää vielä keskenään ke

Mustikka-rahkapiirakka

Mustikkapiirakka kuuluu kategoriaan perinteiset-herkulliset-helpot. Mun lemppari mustikkapiirakoista on juurikin tämä, missä on päällä murukerros.  Kun täytteenä on vielä rahkaa, on makunautinto taattu! Pellillinen 250 g margariinia 8 dl vehnäjauhoja 3,5 dl sokeria 1 tl soodaa 1 tl leivinjauhetta 2 dl piimää tai maitoa 1 muna 500 g rahkaa 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 1 muna reilusti mustikoita Sulata margariini ja sekoita kuivien aineiden kanssa murumaiseksi. Ota 1/3 muruseoksesta erilleen ja lisää lopputaikinaan piimä ja muna. Levitä pellille. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Levitä pohjan päälle täyte ja ripottele päälle mustikat ja viimeiseksi muruseos. Paista 200 asteessa n. 20 min.

Persikka-rahkapiirakka

  Hiljaista on blogielo! Jotain aina ehtii joskus tekemään, mutta päivittelyyn ei kummasti aikaa irtoa. Mutta sivuharrastushan tämä onkin kaiken muun lisäksi, joten hitaan varmasti päivittyilee tämä reseptipankki. :) Tämän peruspiirakan ohje täältä taitaakin vielä puuttua. Soveltaa voi mielin määrin, tällä kertaa testissä persikkainen versio, joka hävis tuoreeltaan pelliltä suhteellisen nopeasti... Ohje on vanha, siksi lasimitat. Itse käytän juomalasia, jonka vetoisuus on 2 dl. Pellillinen 4 lasia vehnäjauhoja 2 lasia sokeria 3 tl leivinjauhetta 3 tl soodaa 3 tl vaniljasokeria 250 g margarinia Sekoita kuivat aineet ja nypi margariinisulan kanssa murumaiseksi. Ota muruseosta erilleen n. 2 lasillista.  1 muna 1 lasi piimää/maitoa/jogurttia Lisää muna ja neste lopputaikinaan, sekoita tasaiseksi ja levitä pellille. Täyte ½ lasia sokeria 3 tl vaniljasokeria 1 muna 500 g maustamatonta maitorahkaa n.400 g säilykepersikoita Sekoita täytteen ainekset keskenään ja levitä pohjan päälle. R